Nimilaki uusiksi, normitalkoot hakoteillä…?

Tänä syksynä olen keskittänyt toimiani nimilain päivittämiseen vaikuttamiseen. Laki on osa hallituksen ”normitalkoita”, joissa on tarkoitus vähentää turhaa byrokratiaa. Lain valmisteludokumentit kuitenkin sisältävät juuri turhaa byrokratiaa, kun vanhoja viranomaisohjeita on tarkoitus siirtää lakiin hankaloittamaan sujuvaa nimenmuutosta. Lakiehdotus on muutenkin monien ihmisen perusoikeuksia tukevien ja syrjinnän kieltävien lakien vastainen.

Edit: 19.9. hallitus antoi esityksensä uudeksi nimilaiksi.

Lakiesitys edellyttää, että etunimen on oltava samalle sukupuolelle vakiintunut nimi. Sukupuolittumisen poikkeama sallitaan käsittämättömällä tilastoinnilla, jossa nimi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä. Tämä menettely tuottaisi outoa heilahtelua perinteisesti sukupuolitetuiksi miellettyjen nimien kohdalle, jolloin joku nimi on ajoittain käytettävissä ja taas ajoittain ei. Lain poikkeusperusteet mahdollistaisivat vastakkaisen sukupuolen etunimen ottamisen henkilölle, joka esittää luotettavan selvityksen sukupuoli-identiteetistään. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sukupuolineutraalien nimien olemassaolon. Tilanne olisi kuitenkin viranomaisen harkintavaltaan kuuluva poikkeus eikä henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa päätettävissä oleva asia. Etunimen muutosta hallinnoivat viranomaiset pannaan siis arvioimaan ihmisten sukupuoli-identiteetin oikeellisuutta, mikä ei pitäisi olla niiden tehtävä.

Sekä edellä kuvattu tilastointi että sukupuoli-identiteetin arviointi etunimen yhteydessä ovat menettelyjä, jotka eivät todellakaan normeja pura.

Esitys on muotoiltu niin, että esimerkiksi transvestiittien ja joidenkin muunsukupuolisten kaipaama kahden eri sukupuolen etunimien yhdistelmä on kokonaan pois suljettu.

Alaikäisten osalta lakiesitys rajaa oikeutta muuttaa nimeä sukupuoli-identiteetin perusteella. Suomessakin on kuitenkin tapauksia, joissa jo alle kouluikäinen selvästi ilmaisee kuuluvansa eri sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä määritetty. Omaa sukupuoli-identiteettiä vastaava etunimi on keskeinen osa lapsen kehitystä, ja tutkimusten mukaan pienenkin lapsen sukupuoli-identiteetti on varsin pysyvä silloin, kun se on määritetty hänen oman vakaan ilmoituksensa perusteella eikä pelkän käytökseen perustuvan ulkopuolisen arvion mukaan. Niin ikään viimeaikaisten tutkimusten mukaan transsukupuolisten lasten kehitys vastaa täysin muiden lasten kehitystä, jos heidän annetaan jo varhain siirtyä elämään kokemansa sukupuolen mukaisesti. Nimen vaihtaminen kesken koulunkäynnin on merkittävästi haastavampaa kuin ennen esikoulun aloittamista. Tämä on syytä varmistaa, että myös nuorimpien lasten selvästi ilmaisema sukupuoli-identiteetti on riittävä peruste etunimien vaihtamiseen, joissakin tapauksissa vanhempien tahdosta riippumatta.

Esityksessä etunimenmuutoshakemus olisi maksuton, jos se tehdään juridisen sukupuolen muuttamisen yhteydessä tai sen jälkeen. Sukupuolenkorjausprosessi on Suomessa kuitenkin aikataulutettu niin, että ylivoimainen enemmistö transsukupuolisista muuttaa etunimensä vastaamaan sisäistä sukupuoltaan jo paljon ennen kuin juridisen sukupuolen muutos on mahdollinen. Niinpä nämäkin ihmiset joutuvat hakemaan nimenmuutosta maksullisena ja harkinnanvaraisena toimenpiteenä.

Suomenkielisessä etunimistössä on joukko nimiä, jotka ovat vakiintuneet käyttöön molemmille juridisille sukupuolille. Ruotsinkielisessä etunimistössä on suomenkielistä selvästi vähemmän sukupuolineutraaleja nimiä. Tässä suhteessa saamen- ja romanikielisistä nimikäytännöistä tietoa on saatavilla vähemmän. Lakiesitys asettaisi jo ennestään alisteisessa asemassa olevat sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kansalaiset eriarvoisiksi sen mukaan, mikä heidän äidinkielensä on.

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tätä yleissäännöstä täydentää 2 momentin syrjintäkielto, joka kieltää asettamasta ketään eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta muun muassa sukupuolen ja alkuperän perusteella.

Tasa-arvolain 7 §:n 1 momentin 3 kohta täsmentää, että sukupuoleen perustuva syrjintä kattaa myös sukupuolivähemmistöt.

Oikeusministeriön sarjassa Selvityksiä ja ohjeita 34/2014 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa ehdotetaan toimenpide-ehdotukseksi seuraavaa: "Nimilain ja väestötietojärjestelmästä annetun lain toimivuutta tulee tarkastella sukupuolivähemmistöön kuuluvien näkökulmasta".

Asiaa on pohtinut myös Stm:n julkaisu Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset 23/2015, jossa esitettiin kehittämisehdotuksenaan seuraavaa: ”Olisi perusteltua arvioida, onko nimilainsäädännön sääntely selkeää, hallinnollisesti tarkoituksenmukaista ja yhtenäisiä käytäntöjä tuottavaa niissä tilanteissa, joissa henkilö haluaa muuttaa nimensä sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi”.

Perustulain 17§ mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Lakiehdotuksen kohdalla on vaikea nähdä, että nämä tavoitteet ja reunaehdot toteutuisivat muissa kuin perinteistä käytäntöä noudattavissa nimenmuutostapauksissa.

Syksyn aikana on tarkoitus kampanjoida lain saamiseksi järkevälle tolalle. Olemme rakentaneet tuon tavoitteen puolesta käytävää kampanjaa Setan, Sateenkaariperheiden, Trasekin, Dreamwearclubin, Intersukupuolisuus.fi:n  ja Translasten ja –nuorten vanhempien kanssa. Tarkoitus on luoda asialle tunnettuutta ja vaikuttaa päättäjiin lain käsittelyn eri vaiheissa.

Olemme luoneet kampanjasivun, jossa esitellään lakiesityksen heikkouksia ja niiden korjausehdotuksia. Sivulla on myös kertomuksia ihmisiltä, joita nuo lain onnettomat kohdat koskisivat.

Briefly in English:

This Autumn I’ve been busy with the new name legislation which seems to become a drawback to trans people’s rights. It will reduce the number of gender neutral names and the right to choose one’s name relies on authorities who judge whether the gender of the name is appropriate for the citizen who is applying it. The Finnish LGBTI organizations have been active to make the initiative better and I've been very much involved.